Green Friday: Katajajuuri

Sannan Ruokakassi

Julkaistu 26 marraskuu 2019

Green Friday: Katajajuuri

Vähemmän, järkevämmin – kestävillä kulutustavoilla hyvinvointia

Juha-Matti Katajajuuri on Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija, jonka erityisasiantuntijuusaloja ovat muun muassa kestävä ja vastuullinen tuotanto ja kulutus, ruokajärjestelmä ja kiertotalous sekä ruokahävikki, elinkaariarviointi ja hiilijalanjälki. Kysyimme Katajajuurelta, mitä hän ajattelee kestävästä kuluttamisesta ja ruokavalintojemme vaikutuksesta.

Kestävä kulutus on järkevää ja maltillista

Kestävä kuluttaminen on teemana ja terminä yhä enemmän esillä. Kestävän kuluttamisen määrittely voi kuitenkin olla haasteellista.

”Kestävän kuluttamisen tulisi olla sellaista, että se kaikkien kestävyyden peruspilareiden kannalta ei johtaisi yhteiskuntaamme ympäristöllisesti tai sosiaalisesti huonoon suuntaan. Käytännössä se siis tarkoittaa, että kulutuksen pitäisi olla järkevää, maltillista, kierrättämiseen, uudelleenkäyttöönkin ja jakamiseen perustuvaa ja tarpeeseen vastaavaa – ei siis hankittaisi mitään vain siitä syystä, että se ylipäätään on saatavilla – eli kulutus siis järkevöityisi ja kulutusvalintamme olisivat tarpeittemme sisällä vähemmän ympäristöä kuormittavia ja kestävää myös sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta”, muotoilee Katajajuuri.

Aihepiirin asiantuntijana Katajajuuri on puhunut paljon ekologisemmasta syömisestä ja ruokavaliosta sekä ruoantuotannon kestävyydestä. Alalle päätyminen oli kuitenkin pitkälti sattumaa:

”Olen koulutukseltani kemiantekniikan diplomi-insinööri, ja työskentelin pitkään laaja-alaisesti eri teollisuussektoreiden ympäristöasioiden ja tuottajanvastuun äärellä ja tutkimustehtävissä. Päätymiseni nykyisiin tehtäviini onkin käytännössä sattuman seurausta; yksittäiset hankkeet johtivat minua koko ajan lähemmäs ruokajärjestelmää, ja siitä etenkin vastuullisen ja kestävän tuotannon ja kulutuksen pariin. Systeeminen näkökulma on ollut työssä läsnä alusta lähtien."

Turhan kuluttamisen huippupäivät

”Kun myynnit lisääntyvät niin paljon, kuin näinä huippumyyntipäivinä, on aivan selvää, että osa on myyntiä, jota muuten ei tulisi tapahtumaan. Osa myynnistä syntyy varmasti hankinnoista, jotka olisi tehty muutenkin, ja niiden teon kanssa on vain odotettu alennuskampanjaa, mutta todennäköisesti iso osa hankinnoista on aivan muuta; innostutaan ostamaan, kun nyt halvalla saa”, arvioi Katajajuuri.

Mikä turhissa hankinnoissa sitten on ongelmallista?

”Kun kulutus on turhaa, myös kaikki tuotantopäässä syntynyt kuormitus on turhaa. Ihmisten hamstratessa tavaraa ongelmaksi nousee toki aikanaan myös hyödykkeiden hävitys, mutta etenkin tuotannon vaikutusten kannalta on kamalaa, jos tuotteella loppupeleissä ei juurikaan ole edes merkitystä, vaan kaikki negatiiviset vaikutukset ovat syntyneet täysin turhaan.”

Ruokavalinnoillamme on merkitystä

Yleisessä keskustelussa on vasta viime vuoden aikana alettu tiedostaa vahvemmin ruoantuotannon ja ruokavalintojemme ympäristövaikutukset. Monesti silti ajatellaan, että ympäristövaikutuksemme syntyvät pääasiassa asumisesta, autoilusta tai vaikkapa elintarvikkeiden pakkauksista ja kuljetuksista. Näin ei kuitenkaan ole.

”Ruokahankintamme ovat meidän kuluttajien osalta kaikkien eri tarpeiden kannalta suurin ympäristövaikutusten aiheuttaja. Hiilijalanjäljellä mitattuna ruoka vastaa neljäsosasta yksityisen kulutuksen osalta. Kokonaisympäristötaakan kannalta, esimerkiksi rehevöityminen, biodiversiteetti ja ekotoksisuus huomioiden, ruokavalintojen osuus päivittäisestä ympäristötaakastamme on jopa liki 40 prosenttia”, kertoo Katajajuuri.

Miksi ympäristövaikutusten laskeminen ja tarkastelu sitten on niin haasteellista, ja miksi vanhat harhaluulot eri tekijöiden ympäristövaikutuksista ovat niin pinttyneitä?

”Ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella sekä kulutus- että tuotantolähtöisesti. Tuotantonäkökulmasta energiantuotanto on se, mikä kuormittaa eniten ilmastoa. Toisaalta energiaa käyttävät eri teollisuuden alat; metsäteollisuus, terästeollisuus, elintarviketeollisuus ja monet muut. Tällöin ympäristövaikutus tulisikin oikeastaan laskea näille sektoreille. Kulutukseen pätevät täysin samat lainalaisuudet, sillä eri tuotantosektoreiden ja tuotantosektorit leikkaavat toimitusketjujen päästöt seuraavat kuluttajalle tuotteisiin ja tarpeisiimme asti.”

Green Friday -kampanjamme osana haastattelimme myös kansanedustaja Eva Biaudet’ta, ja hän toivoi informatiivisten, ympäristövaikutuksista kertovien merkintöjen kehittymistä. Hiilijalanjälkimerkinnöistä on puhuttu etenkin elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen saralla paljon. Vaikka asian saralla tapahtuu nyt merkittäviä harppauksia, ei Katajajuuri vielä näe todennäköisenä, että merkintöjä löytyisi kattavasti elintarvikkeista ihan lähivuosina.

”Vaikka kuluttajat ovat nykyään tietoisempia ja merkinnöille on selvästi tilausta, ja yritykset myös ovat kiinnostuneita hiilijalanjäljen laskemisesta tuotteilleen, liittyy merkintöihin paljon haasteita. Sekä laskentatavoissa että tulosten viestinnässä voi olla niin suuria eroja, että vaadittaisiin yhtenäiset, kansalliset ohjeistukset ja linjaukset ohjaamaan laskentaa ja merkintöjä yksityiskohtaisemmin. Kysyntää laskennoille kuitenkin on yhä kasvavissa määrin, ja merkinnät ja kompensoinnit tulevat varmasti jollakin tasolla yleistymään elintarvikkeiden osalta.”

Kestävää ruokailua

Tieteen näkökulmasta on selvää, miten meidän tulisi syödä, jotta ympäristömme ei kuormittuisi liikaa. Onneksemme nämä suositukset ovat myös terveysnäkökulmasta erittäin hyviä. Järkevällä, kestävällä ruokailulla voisivat paremmin siis niin ympäristömme kuin me ihmisetkin.

”Meidän tulisi lisätä mahdollisimman monipuolisesti kasvikunnan tuotteiden käyttöä. Juureksia, marjoja, vihanneksia ja kasvikunnan proteiinituotteita tulisi suosia, ja näiden lisäksi täysjyväviljaa. Myös luonnonkalaa pitäisi käyttää enemmän. Lihatuotteiden käytölläkin on paikkansa, jopa kestävyysnäkökulmasta katsottuna, mutta käytön määrää tulisi saada laskettua”, Katajajuuri kertoo.

”Ruoan ympäristövaikutusten takia se, mitä syömme, on yllättävän suuri valinta. Ihmiset eivät kuitenkaan välttämättä tätä tiedosta. Silti, se on helposti vaikutusvallassamme oleva asia, johon voimme vaikuttaa päivittäisillä valinnoillamme ja opittuja rutiineja muuttamalla.”

Hyvinvointia, kestävästi

Kun Katajajuurelta kysytään, millainen olisi hänen unelmien Suomensa kulutuksen osalta vuonna 2030 toteaa hän seuraavaa:

”Ihmiset eläisivät mahdollisimman upeaa, tasapainoista ja ihanaa elämää ja voisivat hyvin. Se tapahtuisi myös sitä kautta, että he kuluttaisivat suhteessa kaikkea hieman vähemmän ja järkevämmin.”

Katajajuuri korostaa toiveyhteiskunnassaan hyvinvoinnin merkitystä.

”Kaikilla tulisi olla pääsääntöisesti hyvä olla, ei niin että kaikesta on vähennetty, olosuhteita ’kurjistettu’. Ei tarvitse olla olo, että ollaan pula-Suomessa. Kestävien kulutustapojen tulisi tuottaa myös ihmisille hyvää.”

Mikä Green Friday?

29.11. vietetään Black Fridayta, joka on globaalisti yksi suurimmista verkko-ostamisen päivistä. Kulutuksemme ei kuitenkaan ole vailla vaikutuksia. Siksi Black Fridayn sijasta järjestämme Green Fridayn, ja haastamme kaikki nykyiset ja tulevat asiakkaamme vaihtamaan ruokakassinsa Vegekassiin. Tämä on ainoa kassi, josta tarjoamme alennuksen kuluttajille. Muista kampanjan aikana ostetuista kasseista lahjoitamme 15 % Suomen luonnonsuojeluliitolle ilmastotyöhön.

Lisää julkaisuja